Toiseksi viimeinen merkki, enää yksi tekemättä näistä :)

 

Netikettiasiaa

 

Tutustu nettiketistä omassa organisaatiossasi mahdollisesti annettuihin ohjeisiin tai käytänteisiin ja pohdi, miten niitä voisi kehittää.

Työskentelen tällä hetkellä Posion kunnassa vs. varhaiskasvatuksen vastaavana ja kyselin tietoturva-asioista vastaavilta henkilöiltä, onko meidän kunnassa ohjeistuksia näihin netiketti-asioihin. Vastauksena tuli: ”Ei ole. Mutta tietenkin yleiset netikettiohjeet on hyvä pitää mielessä. Ja lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan pätee tietysti myös netissä.”

Mielestäni meidän organisaatiossa tätä asiaa voisi kehittää ensinnäkin siten, että luotaisiin netiketti-ohjeistukset tai ainakin välillä muistutettaisiin niiden olemassaolosta. Meillä on omat esimiehille tarkoitetut ohjeistukset moneen asiaan, mutta netikettiin ei ole ohjeistuksia. Meillä on oma paikka työasemalla, tietokoneella, missä on jos jonkinmoista ohjeistusta, mutta tähän ei ole mitään. Samoin näitä asioita voisi ohjeistaa koko henkilöstölle. Olen myös käytännön työssä eri paikoissa huomannut, että aika kirjavaa on käytäntö tekijänoikeusasioissa. Kyllä näitä asioita rikotaan ainakin jonkin verran. Olen huomannut, että osaksi ihan taloudellisista syistä.

Työelämässä kuten yksityiselämässäkin täytyy olla todella tarkka, mitä tietoja itsestä luovuttaa, miten asioista kirjoittaa, mihin voi luottaa, mitä voi jakaa, milloin pitää ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin, jos omat taidot ei riitä ja ylipäänsä täytyy tiedostaa tietoturvariskit yms. Meillä kunnassa onneksi on isona apuna it-päällikkö ja it-tukihenkilö, jotka aina ystävällisesti auttavat asiassa kuin asiassa. Heidän kauttaan menee myös päivitykset ja monet tietoturvaan liittyvät asiat. Toki jokaisella meillä on vastuu itsellämme näissä asioissa.

Olemme avanneet Posion varhaiskasvatuksen suljetun facebook-ryhmän nyt korona-aikana, jotta voimme lasten huoltajille kertoa paremmin sekä tiedotusasioita että ihan arjen toiminnoista. Olemme pyrkineet olemaan hyvin hienovaraisia viestinnässämme ja julkaisujen suhteen. Huoltajilta ylipäänsä aina kysytään lupa eri viestimien kohdalla, että voiko lapsi miten osallistua/näkyä julkaisuissa, esim. lehtijutuissa, saako näkyä valokuvissa, jos saa, missä yhteyksissä jne. Lapsista emme varsinaisesti laita kuvia facebook-ryhmäämme. Lapsista otetut kuvat ovat sellaisia, ettei niistä voi lasta tunnistaa. Niissä näkyy ehkä jalkoja, käsiä yms. Toki vaatteista joku voi tunnistaa oman lapsensa.

Viestinnän asiat ovat aina haastavia, ettei tule väärinkäsityksiä jne. Olen työssäni huomannut, että osa nuoremmista huoltajista helposti antaa aika kipakkaa palautetta varhaiskasvatuksesta sähköposti- ja/ tai puhelinviesteinä, mutta he eivät rohkene tulla juttelemaan kasvotusten asioista, joka olisi mielestäni aina parempi vaihtoehto. Usein asiat saataisiin ratkaistua keskustelemalla heti tapahtuneen jälkeen. Ja yleisillä keskustelufoorumeilla huomaa ihmisten laukovan aika suoraa tekstiä asiasta kuin asiasta. Se ei ole hyvää netikettiä.

Olen keskustellut asioista ihan yleisellä tasolla henkilökuntani kanssa. Muistutellut, että ylipäänsä meidän täytyy olla lojaaleja työnantajaamme kohtaan, oli sitten kyse netistä tai muista yhteyksistä. Ja paljon olemme käyneet keskustelua varsinkin nyt facebook-ryhmäämme liittyen. Mielestäni työntekijät ovat hyvin tietoisia näistä asioista, koska niistä puhutaan julkisesti aika paljon. Muuten olemme hyvinvointialueen johtoryhmän palavereissa keskustelleet siitä, että olemme kaikki palveluammatissa ja olisi hyvä muistaa tämä myös kunnan henkilöstön välisessä kommunikoinnissa. Aina en ole itsekään saanut asiallisia vastauksia kysymyksiini, joita olen laittanut sähköpostilla kunnan eri toimijoille, valitettavasti. Summa summarum, monet netiketin asiat toimivat jo hyvin, mutta vielä olisi kehitettävää, erityisesti olisi hyvä nostaa näitä asioita esiin aika-ajoin, muistutukseksi. It-henkilöt meillä kunnassa muistuttavat kyllä ahkerasti, jos tulee puhelimiin tai sähköposteihin huijaussoittoja ja/ tai -viestejä. Niidenkin kanssa tulee olla tarkkana. Nämä asiat vain korostuvat kaiken aikaa, ja muuttuvat vaikeammaksi hallita.

Vielä yksi merkki

 

Uusia merkkejä :)

 

UUSIA TUULIA

 Heippa vaan kaikille!

No näin se vain kesä hurahti nopsasti ja en ole tätä blogia saanut yhtään kirjoitettua, mutta täytyy nyt panostaa tähänkin. Töissä on kiireitä toimintakauden alkaessa ja olenkin tehnyt siellä pitempää päivää. Talomme on hiljainen viikolla, koska kaikki kolme lasta ovat nyt muualla opiskelemassa, joten siinä mielessä jää nyt enemmän aikaa omille harrastuksille ja opinnoille. Esimiestyölle tuleekin taas jatkoa, ainakin kesäkuun loppuun asti. 

Olen siis ollut nyt yli vuosi ja kolme kuukautta töissä päiväkodissa, ensin varhaiskasvatuksen opettajana kymmenen kuukautta, josta siirryin varhaiskasvatuksen vastaavaksi, eli päiväkodin johtajaksi ja sitä työtä olen tehnyt nyt viisi kuukautta. Viihdyn työssäni,mutta toki täytyy tunnustaa, että korona-aika on tuonut sellaisia haasteita, joita en osannut odottaa. Mutta kaikillehan nämä ovat erikoisia ja haastavia aikoja, joten kyllä tästäkin selvitään. 

Ja koska ilmiselvästi pidän haasteista, niin hain keväällä opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi monimuoto-opintoina, jotta saisin pätevyyttä tälle puolelle. Joten seuraavat kaksi vuotta teen myös niitä opintoja työni ohessa. Ja jotta elämä ei olisi liian helppoa, niin ne opinnot ovatkin Tampereella asti, Tampereen yliopistossa. :) Tällä viikolla osallistuin niiden opintojen orientaatiopäiviin etänä ja sain ilokseni kuulla, että 180 opintopisteestä meidän, joilla on jo kasvatustieteen maisteri- tai kandin tutkinto suoritettuna, ei tarvitse tehdä muuta kuin 75 op opinnot, joista 15 op on harjoitteluita. Joten piece of cake!

Ihana, että Marika opiskelukaverini on pyytänyt, että tehdään yhdessä joitain esseetehtäviä. Saimme juuri yhden valmiiksi ja aloitamme heti perään toista. Tämä tapa tuntuu sopivan meille molemmille. Vaikka asumme eri paikkakunnilla, niin google driven avulla olemme hyvin pystyneet kirjoittamaan yhteistyössä. Tarkoituksenamme on toki tavatakin heti kun mahdollista, viimeistään Oulun lähipäivinä. 

Koska korona-aikana ei ole voinut matkustella, niin on tosi kiva päästä välillä käymään edes Tampereella ja Oulussa. Tarvitsen välillä vaihtelua, maiseman vaihdosta. Se tekee hyvää.

Tästä on hyvä lähteä viikonlopun viettoon ja nauttimaan kesästä!

Vielä tämän yhden sain aikaiseksi. Hyvä homma! Mukavaa viikonloppua! Nautitaan kesästä!

Merkkitehtailua

Mahtavaa, monta merkkiä tänään. Nuo loput taitaakin olla haastavampia, mutta puolessa välissä olen nyt näitten merkkien keräilyssä. :) Nämä eivät ole minulle helppoja, toki osa, mutta töitä nämä minulle ihan teettää. Mutta mielenkiintoista oppia uutta!

Toinen merkki

Blogia aion nyt kirjoittaa säännöllisesti ja tämä ihan uutuuttaan kiiltelevä blogimerkki siihen kannustaa.

Eteenpäin pikku hiljaa

No niin, taas tuli harjoiteltua näitä asioita, jotka eivät ole minun vahvuuksia, mutta kertaus on opintojen äiti. Pienin askelin eteenpäin. :)

Uusi yritys opinnoissa

Aloitin jo kerran nämä opinnot nelisen vuotta sitten. Elämällä oli kuitenkin tuolloin osalleni muita suunnitelmia ja jouduin lopettamaan opinnot heti alkuunsa. Nuoren perheenjäsenen kuolema ja heti perään mieheni vakava sairastuminen, jonka seurauksena oikean puolen halvaantuminen, vaati voimia ja oman pääni pitämistä kasassa. Olin perheeni ainoa aikuinen, joka yritti parhaansa mukaan hoitaa perheen asioita kuntoon. Oli pakko pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Mutta elämä on mennyt kovasti eteenpäin tuosta ajanjaksosta ja mieheni kuntoutuminen on edistynyt, joten nyt taas uusin voimin ja innokkaana näiden opintojen kimppuun. 

Oli mielenkiintoista täyttää ossia eli osaamisen osoittamista osaamistavoitteiden mukaisesti. Piti pysähtyä menneen äärelle ja miettiä, mitä kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä vuosien varrella. Elämänpolkuni ei ole ollut se suoraviivaisin, vaan olen tehnyt monia opintoja ja ollut monessa eri työpaikassa ja jopa eri aloilla. Mutta kaikki työkokemus on ollut arvokasta ja auttaa minua nykyisessä esimiestyössäni. Innostuin yhtenä iltana kirjoittamaan tuonne ossiin tosiaan monenlaista. Eniten minulla on kokemusta kansainvälisyyteen ja erityispedagogiikkaan liittyvistä asioista. En ole koskaan opettanut ammatillisella puolella, mutta joitakin vuosia varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ala- ja yläkoulussa, lukiossa sekä kansalaisopistossa. 

Eilen minulla oli henkilökohtainen keskustelu tuutoreideni kanssa. Sain sieltä näkökulmaa ja ajateltavaa osaamisen osoittamiseen. Erityisesti jäin pohtimaan opetusharjoittelua, joka jännittää varmasti eniten näistä kaikista. Sain neuvoksi pohtia harjoittelua laaja-alaisemmin, mikä oli hyvä ohje. Itse kun olen lähinnä ajatellut suorittaa opetusharjoittelun lähihoitajapuolella, mutta täytyykin vielä pohtia asiaa ja tutustua eri mahdollisuuksiin. Erityisen iloiseksi teki tuutoreilta saamani osaamisen osoittamisen hyväksyminen tuon keskustelun jälkeen. Hip hei hurraa, siitä ne opinnot jatkuu ja kiirettä minulla ei ole. :)

Pohdintaa kestävän kehityksen toteutumisesta omalla opetusalalla

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMINEN OMALLA OPETUSALALLA JA KOULUTUSKONTEKSTISSA

                                    Minä ammatillisena opettajana

                Ekologinen              Kestävä kehitys              Työhyvinviointi

                        Sosiaalinen                                  Kulttuurinen

                                                    Taloudellinen

Työhyvinvoinnissa merkityksellistä on hyvä työyhteisö, johon sisältyy työyhteisön, esimiehen ja kollegoiden tuki. Työterveyshuollon riittävät palvelut tulee työhyvinvointia. Työntekijöiden jaksamisessa auttaa virkistäytymispäivät, koulutusmahdollisuudet ja työn pitäisi olla sopivan kuormittavaa. Useimmat kokevat, että on tärkeää nähdä työnsä tulokset, eli se on motivoivaa opettajan työssä, että oppilaat oppivat. Kun osaaminen vastaa työtehtäviä, niin se edesauttaa jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Työssäjaksamiseen auttaa se, että työpaikalla hyväksytään erilaisuus ja se, että voi vaikuttaa omaa työtä koskeviin päätöksiin. Työhyvinvoinnille on tärkeää, että työpaikka on turvallinen, että siellä ei ole esimerkiksi sisäilmaongelmia yms.

Nämä kaikki pätevät myös tulevalla koulutusalallani sosiaali- ja terveyspuolella. Työyhteisön merkitys on todella tärkeä, ja sen merkitys vain korostuu, kun aloittaa uutena, kokemattomana uudessa työyhteisössä ja uusien haasteiden edessä. Sopiva kuormittuvuus on myös todella tärkeää, jotta työtä jaksaa pitkään ja kokee sen mielekkäänä. Kuormitustekijät voivat väliaikaisesti olla korkealla, mutta pitkittyessään ne voivat olla todella haitallisia työntekijälle. Mielestäni työyhteisölle on rikkaus, että opettajat ja oppilaat ovat erilaisia, olisi melko tylsää oppilaille, jos kaikki opettajat opettaisivat samalla tavalla. Luottavaisessa työyhteisössä kaikkien vahvuudet ja toisaalta myös kehittämisen kohteet tunnistetaan ja tunnustetaan. 

Ekologinen kestävyys voi tarkoittaa esimerkiksi materiaalien, energian ja veden säästöä. Siihen kuuluu myös ympäristöystävälliset hankinnat, kuten myös uudelleenkäyttö, kierrätys ja lajittelu. Egologista kestävyyttä edesauttaa myös säästävät ja vähäpäästöiset liikkumistavat. Tärkeää on myös vaarallisten aineiden turvallinen käsittely ja varastointi.

Sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa ja oppilaitoksessa voidaan ja pitää kiinnittää huomiota näihin asioihin. Sähköt sammutetaan, kun laitteita tai esim. valoja ei tarvita, veden käyttöä voidaan vähentää eri ratkaisuilla, Huonekalujen ja laitteiden kierrätystä voidaan toteuttaa mahdollisuuksen mukaan. Kun tehdään esim. vierailuja oppilaiden kanssa lähistölle, voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää julkisia tai mennä pyörillä tai jalan. Ruokalassa ja muuallakin lajitellaan jätteet. 

Taloudelliseen kestävyyteen liittyy taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu. Näitä voidaan toteuttaa mm. hankinnoissa, materiaalien ja energian kulutuksen vähentämisessä, tavaroiden uudelleenkäytössä sekä jakamalla, vuokraamalla ja lainaamalla tavaroita. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tärkeää taloudellisen kestävyyden kannalta. On hyvä käyttää reilun kaupan tuotteita. Rakennusten korjaus ja kunnossapito lisää taloudellista kestävyyttä. Tärkeää on huomioida myös kuljetusten optimointi. Tilojen käyttöasteella ja monikäytöllä voidaan myös lisätä taloudellista kestävyyttä.

Oppilaitoksen opettajanhuoneessa ja oppilastiloissa voidaan käyttää reilun kaupan tuotteita. Huolehditaan oppilaitoksen kunnosta, mm. ilmoittamalla kiinteistöhuoltoon, jos huomataan jotakin epäkohtia. Jätteiden kierrätykseen on huomioita selvillä merkinnöillä varustetut astiat, että jokainen osaa laittaa varmasti oikeaan paikkaan jätteet. Oppilaille puhutaan taloudellisen kestävyyden asioista ja pyritään ottamaan huomioon taloudellinen kestävä kehitys jo hankintoja suunniteltaessa. 

Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu paikallisten kulttuuristen perinteiden ja tapojen sekä kulttuuriympäristön vaaliminen. Oppilaitosten arjessa oleva monikulttuurisuus kuuluu myös kulttuuriseen kestävyyteen osana.

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaaliminen voi näkyä esimerkiksi silloin, kun oppilaat suunnitettelevat toimintatuokiota työssäoppimisjaksoille. Myös itse oppilaitoksessa voidaan huomioida vuoden kierto ja erilaiset perinteet. Monikulttuurisuus on iso osa oppilaitoksia, koska oppilaita tulee eri kulttuureista. Monikulttuurisuudesta on hyvä keskustella oppilaitoksissa siitäkin näkökulmasta, että meillä on Suomessa myös saamelaisia ja romanikulttuurin edustajia. 

Työsuojelun näkökulma on sosiaalisen kestävyyden ydintä. Sitä ohjaa muun muassa työsuojelulaki, pelastuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu työympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys ja esteettömyys. Sosiaalista kestävyyttä lisää myös henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu. Eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat ovat myös osa sosiaalista kestävyyttä. Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy ovat tärkeitä keinoja lisätä sosiaalista kestävyyttä. Tärkeäksi koetaan myös avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet sekä verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan.

Näiden asioiden pitäisi olla tietyllä tavalla itsestäänselvyyksiä, mutta valitettavasti meillä on edelleen tekemistä esimerkiksi esteettömyyteen liittyvissä asioissa. Myös monet oppilaitokset kärsivät sisäilmaongelmista. Työ- ja oppimisympäristön viihtyisyyteen voimme jokainen vaikuttaa omalla käytöksellä. Väkivallalle pitää asettaa nollatoleranssi. Ryhmäyttämiseen on hyvä panostaa, kun uudet oppilaat saapuvat oppilaitoksiin. Opiskelijoilta on hyvä kysyä mielipiteitä ja ideoita viihtyisyyden lisäämiseksi ja osallistuttaa heitä. 

Kestävä kehitys on ammatillisella puolella yhteinen painotus. On tärkeää muodostaa jatkumo, joka ulottuu yli kouluasteiden. Jotta koulu olisi uskottava, sen on tärkeää toimia itse periaatteiden mukaisesti. Johto on tärkeässä roolissa kestävän toimintakulttuurin edistäjänä. Kestävän kehityksen näkökulman on ulotuttava kaikkeen toimintaan, myös silloin, kun työskennellään ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Oppilaitoksissa, kun käytetään kalusteita, työvälineitä, aineita, kalusteita, koneita, laitteita ja elintarvikkeita, syntyy uusiokäyttöön tai kierrätykseen kelpaavaa materiaalia tai jätettä. Kiinteistöjen rakentaminen, ylläpito ja käyttö vaikuttaa ympäristöön. On tärkeää myös huomioida jätelaki, kunnalliset jätehuoltomääräykset, kemikaalilainsäädäntö ja terveydensuojelulaki eri oppilaitoksissa, myös omalla opetusalallani. 

Lähteet:

Laininen, Erkka & Manninen, Laura & Tenhunen, Risto. Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa. 2006 OKKA-säätiö.

OAJ.fi/blogiartikkelit/OAJ-blogi/2020/